suoraan arkeen

Eka viikko Hobartissa takana ja niin ihanaa ettei oo enää täysin turisti olo! Saavuin siis sunnuntaina vuoriseen ja vihreeseen Hobartiin ja lentokentällä oli vastassa mun host vanhemmant ja host sisko, joka tuli pariks ekaks päiväks auttaan mua selvittään asioita (hän asuu siis Canberrassa). Tarkotus oli että alotan koulun heti kun saavun (tällä hetkellä täällä ei oo lomia) mut "pienen" flunssan takia päätettiin että meen vasta tiistaina. Maanantaina hoidettiin siis Serenan (host siskon) kanssa kaikki tarvittavat asiat eli pankkijutut, bussikortti, kännykkä ja opiskelijakortti. Meinas kyllä välillä tulla itku kun piti ite hoitaa kaikki ja vielä englanniks, eikä oikeesti ymmärtäny mitä eroo jollain netsaver accountilla ja jollain toisella accountilla on ja mikä on hyvä interest rate! Onneks aussit oli mulle mukavia, vaikka en aina ihan osannukaan heittää kunnon small talkia.

Tiistaina menin sit ekaa kertaa kouluun, ja siellä olin vielä enemmän hukassa! Serena tuli mun kanssa sinne aamulla bussilla et opin miten pääsen sinne, ja sit suuntasin suoraan religion/philosophy kurssille, jee! Yks oppitunti kestää puoltoista tuntia, ja mulla oli noita kaks peräkkäin, eli oli aika kivaa.. Sain onneks vaihdettua mun aineita sen verran et nyt oon ihan tyytyväinen. Tää systeemi on aika samanlainen kun lukiossa, saa ite valita aineet ja niitä on aina tietyllä palkilla. Suurimmalla osalla on 4 tai 5 ainetta, mulla on 6, mut se ei ainakaan täs alussa haitta kun ei oo vielä kauheesti muuta tekemistä. Ja mun aineet tosiaan on tanssi, outdoor education (vaellusta, melomista, surffausta yms), athlete developement (salilla treenaamista ja juoksua), matikka, saksa ja enkku. Ihan siistiä, varsinkin toi athlete developement, mulla on eilisestä tunnista paikat ihan tajuttoman jumissa:D muutenkin tuolla koulussa on aika rentoo kun ei oo mitään koulupukuja, opettajia puhutellaan etunimillä ja ei oo kauheesti mitään sääntöjä.

Koulu on aika iso, vajaa 1000 oppilasta ja varmaan viis eri rakennusta, ja kaikki oppilaat on ikäluokkaa 93-96. On siis aika vaikeeta saapua kesken lukuvuotta ja yrittää löytää niitä omanlaisia kavereita! Ne keille mä oon jutellu on kyllä tosi mukavia, harmi vaan etten muista vielä kenenkään nimiä. Luultavasti tässä parin viikon sisällä alkaa koulukin tuntua tutummalta.

Ekat pari päviää oli aika vaikeita, itku oli herkässä ja koko ajan väsytti. Saatto johtua flunssastakin, mut onhan se muutenkin aika shokki kun pitäis yhtäkkiä alottaa "normaali" arki ihan oudossa paikassa. Tää mun isäntäperhe on tosiaan aasialainen, ja meinasin jo mennä paniikkiin kun ekat kaks päivää syötiin pelkkää aasialaista. Oon nyt kuitenkin saanu vähän tutumpaakin ruokaa, ja kun vielä sain selätettyä flunssan, alkaa olla jo parempi fiilis:)

Pääsen kävellen koulusta kotiin puolessa tunnissa, koko matka on sairaan jyrkkää alamäkee  

torstaina outdoor ed tunnilla oli suunnistusta Seven Mile Beachin maastossa

kävin tänään lenkillä, maisemat oli kivat mutta koko matka oli tylsää alfalttia, pitää ettiä joku lenkkipolku!

Sori, kaikki kuvat on tylsiä maisemakuvia!