Muutenkin tää perhe muistuttaa jotenkin omaa perhettä. Näilläkin on kolme tyttöö, joista nuorin, Bec, on 18 (oon viettäny sen kaa aika paljon aikaa nyt, maalannu sen huonetta yms, tullaan hyvin toimeen ja on hauskaa!). Isä on insinööri ja äiti fysioterapeutti (on se nyt aika lähellä sossua..?), talo on vanha, ei mikään super hieno mutta sairaan kotoisa ja remppa käynnissä. Bill sano että ne on asunu tässä kohta 15 vuotta ja eikä loppua remontille näy! Näillä on kyllä koira, aika iso mutta tosi kiltti, ja vaikka mä en mikään koiraihminen oo ja mun mielestä koirat haisee, ei se mua haittaa. Ja jotenkin nää on kaikki vaan niin easy-going, ihan huippua. Päätin myös että alotan reenaamaan, Bec reenaa nimittäin ens kesän JWOCia varten (nää on siis kaikki suunnistajia) eli siitä sais vähän reeniseuraa.. Jos motia riittää heh..
Muuta erikoista ei ookaan tapahtunu, päivät alkaa aikalailla muistuttaa toisiaan etten ees muista mitä oon tehny! Tulee käytyä aina rannalla, ja.. nojaa, ei oikeestaan kauheesti muuta!:D Se on kai se pääjuttu mitä täs tulee tehtyä. Pari kertaa oon taas onnistunu polttaan itteni, nyt en aio kyllä enää mennä ulos ilman aurinkorasvaa, aurinko täällä on ihan kauheen voimakas kun ilmeisesti otsoonikerros on tasmanian päällä tosi ohut (?). Lauantaina vietettiin iltaa ryanilla, mulla oli kyllä vähän tylsä ilta kun tajusin että oon jo vaihtovuoden puolivälissä ja iski paniikki ja ahdistus, "mitä mä muka suomessa teen kun mä sinne palaan" "en mä haluu lähtee" mutta päätin et parempi olla ajattelematta sitä ja vaan nauttia tästä nyt. Ja niinhän mä oon tehny, vaikee olla hymyilemättä kun tuntuu et asiat on tosi hyvin.
Ainiin, olin mä viikonloppuna ekaa kertaa laitesukeltamassa! Kurssin ekat sukellukset oli lauantaina, oli kyllä ihan hullua. Kauheen paksut märkäpuvut + huput, painovyöt ja hiton painavat ilmatankit, se oli kauheeta. Mut sit kun pääsi veteen niin se oli vaan ihan sairaan helmee, ei tuntunu painavalta enää ja oli vaan niin siistiä. Sunnuntaina oli viel kivempaa kun mentiin syvemmälle ja sukellettiin enemmän, ootan niin innolla tulevaa sunnuntaita kun mennään veneellä vähän syvemmälle ja päästään ihan kunnolla sukeltaan. Olin aika nervous ennen lauantaita, but it turned out to be really easy and safe, ainakin se tuntu siltä! Niin ja tutustuin yhteen niistä ohjaajista joka lupas viedä mut muutamiin hienoihin paikkoihin sukeltaan sen kavereiden kanssa. Tapasin kans sen kaverit ja ne vaikutti kaikki sairaan rennoilta, kyllä mullekin kelpais viettää rentoo yliopistoelämää share housessa 10 kaverin kanssa ja käydä sukeltelemassa ja surffaamassa kaikki päivät!
Tänään oli taas kiva keli niin mentiin ellan ja poikien kanssa blackmansbay biitsille ja käveltiin soldier's nimiseen paikkaan, se on semmonen kallio mist hypitään alas veteen. Mainitsin kai jo aikasemmin et toi rock jumping on aika yleinen tapa viettää aikaa täällä. Oli kyllä aika hullua, korkein kohta oli jotain 12m ja sielt ne vaan hyppi alas! Mä uskaltauduin ehkä 4-5m, ja sekin oli jo sairaan pelottavaa. Mut toisaalta ihan sairaan hauskaa myös, oli hauska päivä! Tänään illalla oli yhen becin kaverin 18v. synttärit ja mentiin dinnerille ja ne lähti viel out to town, Bill tuli hakeen mut kotiin kun tosiaan 17v on paras ikä.. Noh, enää pari kuukautta niin bec saa sit näyttää mulle parhaat baarit!;) Huomenna suunnataan marion bay nimiseen paikkaan, sinne missä falls festival järjestetään. Ja bec on jo alottanu to educate mua falls musasta, tunnistan jo monia bändejä! Tällä perheellä on myös shack bruny islandilla, se on täs tunnin ajomatkan päässä ja siel on ihania biitsejä ja surffi- ja sukelluspaikkoja, suunnataan sinne varmaan ens viikolla. Jee!
Huh, onpa sekavaa tekstiä. Jotenkin vaan kauheesti kerrottavaa mut kuitenkaan ei, musta tuntuu etten ees pysy paikoillaan kun on jotenkin niin hyvä olla, haha! Ehkä pitää mennä nukkuun, sovittiin että herätän becin 10.30 et se kerkee palautua tästä illasta ennen kun lähetään marioniin, mut voi olla et mä oon se joka pitää herättää. Oon nukkunu ainakin 11 asti joka aamu, gotta love the holidays!;)